Haastattelut toteutettiin sähköpostilla huhtikuussa 2024. Vastauksia on osittain tiivistetty ja kieliasua on editoitu luettavuuden parantamiseksi.
|
Pinnja Vuorinen. KUVA: Paavo Pykäläinen |
Olen Pinja Vuorinen, 27-vuotias Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja poliittisen talouden opiskelija Helsingistä. Haluan rakentaa Euroopan unionin, joka toimii ihmisten ja ilmaston, ei pääomien ehdoilla. Euroopan unionin tasolla tehdään merkittävää lainsäädäntöä ilmasto- ja luontopolitiikan saralla ja vaikutetaan suomalaisen talouspolitiikan raameihin. Lisäksi EU:lla on mahdollisuus ottaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävä rooli yhä epävakaammassa maailmantilanteessa. |
|
Julia Ståhle. KUVA: Miranda Uthardt |
Olen Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja, yksinhuoltaja ja valtio-opin opiskelija. Olen jo nuoresta asti ollut kiinnostunut EU:ssa tehtävistä päätöksistä ja niiden vaikutuksesta arkeemme. Ihmiskuntaa kohtaavat haasteet eivät katso rajoja ja Euroopan unionin merkitys tulee korostumaan entisestään tulevina vuosina. Haluan olla mukana jatkamassa sitä työtä, mitä on tehty niin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kuin teknologisen kehityksen parissa. |
Maria Miala. KUVA: Mikko Mäntyniemi |
Olen Maria Miala, 26-vuotias viestinnän asiantuntija ja Kokoomuksen varavaltuutettu Helsingissä. Koen, että kansainvälisenä ja kielitaitoisena ihmisenä minulla on päättäjänä eniten annettavaa tällä hetkellä nimenomaan EU-tasolla. Minulle tärkeintä seuraavan kauden aikana on se, että Euroopan unionin kilpailukykyä pyritään vahvistamaan ja samalla pidetään huoli siitä, ettei sääntelystä muodostu este vihreän siirtymän hankkeille. Näillä kahdella asialla on vaikutus siihen, miten esimerkiksi suomalaiset yritykset pärjäävät ja sitä kautta sillä on vaikutusta meidän jokaisen taloudelliseen hyvinvointiin. |
Pinja Vuorinen: EU:n tulisi ylipäänsä puuttua digijättien toimintaan entistä vahvemmin. Algoritmien haitallinen vaikutus mielenterveyteen sekä datan kerääminen yhtiöiden tai vieraiden valtioiden hyödyksi ovat keskeisiä syitä, miksi sääntely on välttämätöntä. Yksittäisten sosiaalisen median alustojen kieltoa tulee kuitenkin punnita harkiten, sillä siinä on riski luisua myös sananvapauden rajoittamisen puolelle. Tärkeämpää olisi varmistaa, ettei mikään alusta voi hyödyntää dataamme esimerkiksi Kiinan tai Yhdysvaltojen tarkoituksiin.
Julia Ståhle: En usko, että TikTokin kieltäminen estää sen käyttöä. Mielestäni on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta sovelluksen vaaroista ja katsoa, miten sen turvallisuutta voitaisiin parantaa EU:n sisällä.
Maria Miala: EU:ssa olisi hyvä käydä keskustelua siitä, minkälaista dataa eurooppalaisista kerätään muiden maiden omistamissa alustoissa. TikTok on jäävuoren huippu, eikä ainoa yhtiö, jonka sääntelyä joudumme pohtimaan.
Pinja Vuorinen: Tekoäly on kehittynyt viime aikoina nopeammin kuin päätöksentekijät ovat pysyneet perässä. On selvää, että tekoäly on täällä jäädäkseen, eikä sen käyttöä voi täysin estää. Joissain tilanteissa se voi myös vapauttaa ihmisten aikaa mielekkäämpään toimintaan. Sen vuoksi nimenomaan ajan hermolla oleva sääntely on tärkeää. Tekoälyn negatiivista käyttöä esimerkiksi taiteilijoiden tekijänoikeuksien loukkaamiseen tai yksilölle ja yhteiskunnalle haitallisen deepfake-sisällön luomiseen tulee rajoittaa entistä tiukemmin.
Julia Ståhle: Juuri hyväksytty AI-direktiivi on mielestäni tänä päivänä hyvä keino varmistamaan turvallisemman ja eettisemmän ympäristön tekoälyn käyttöön. Kaikessa sääntelyssä on mielestäni tärkeää muistaa tasapaino. Yrityksille on mahdollistettava toimintaedellytykset ja mahdollisuudet innovaatioiden luomiseksi.
Maria Miala: Tekoälyn hyödyntämisen tiukemmalle sääntelylle pitäisi olla jokin vahva peruste. Sääntelyn lisäämisen ei tulisi olla itseisarvo.
Pinja Vuorinen: Ilmastokriisi ja luontokato ovat täällä, halusimme tai emme, ja niitä on torjuttava kaikin keinoin. Eläinteollisuus on merkittävä päästöjen lähde, ja yhteisten varojen käyttäminen tulevaisuutemme vaarantavaan toimintaan on lyhytnäköistä ja epärationaalista. Ruoantuotanto on merkittävä tekijä huoltovarmuuden kannalta ja maatalouden tukeminen on perusteltua, mutta tuki tulee osoittaa kestävästi.
Julia Ståhle: Lihatuotannon tukia tulisi ohjata asteittain ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.
Maria Miala: Lihantuotanto on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista, ja EU:n tukien siirtäminen ympäristölle vähemmän haitallisiin ruoantuontannon muotoihin, kuten kauraan, viljaa tai palkokasveihin, joita viljellään mm. Suomessa, voisi olla merkittävä askel kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Uskon, että EU:n maatalouspolitiikassa on paljon tarkasteltavaa sen suhteen, miten tukijärjestelmää voitaisi muuttaa paljon kestävämmäksi kuitenkaan vaarantamatta ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta.
Pinja Vuorinen: Vuosittain 500 000 tonnia muovijätettä päätyy meriin, mikä on vakava ympäristöongelma, johon pullonkorkkiuudistus pyrkii vastaamaan. On kuitenkin selvää, että pullonkorkkiuudistus tai muut sen kaltaiset reformit eivät riitä ratkaisemaan muovijäteongelmaa tai muita ihmisen toiminnasta koituvia ympäristöhaittoja, vaan ratkaisujen on oltava tätä laajempia, kulutusyhteiskuntien rakenteisiin syvemmin puuttuvia ratkaisuja. Ja siis ovathan ne korkit ärsyttäviä.
Julia Ståhle: Mielestäni uudistus on hyvä tapa vähentää kertakäyttömuovin leviämistä luontoon ja vesistöihin.
Maria Miala: Tällä on vaikutusta kansalaisiin sekä yrityksiin, jotka ovat joutuneet esimerkiksi investoimaan uusiin pakkauksiin. Koen kuitenkin, että tehtyjä päätöksiä on enää turha märehtiä etenkin, kun yksikään Suomen mepeistä ei vastustanut tai tehnyt muutosesityksiä tähän direktiiviin.
Pinja Vuorinen: Eurooppalainen kulutus on kestämättömällä tasolla maapallon kantokykyyn nähden. Lisäksi nämä tuotteet on tehty halpatyövoimalla työehtoja tai ihmisoikeuksia kunnioittamatta. Yhtälö on kestämätön, ja EU voisikin ottaa roolin verkkokaupan sääntelyssä.
Julia Ståhle: EU etsii jo tänä päivänä aktiivisesti ratkaisuja tähän. Ongelma on se, että kuluttajien tilatessa tuotteita unionin ulkopuolelta on vastuu käytännössä heillä. Siksi olisi tärkeää myös lisätä kuluttajien tietoisuutta näistä ongelmista.
Maria Miala: EU:n on etsittävä ratkaisuja siihen, miten ultrapikamuotia saadaan maailmassa vähennettyä.
Pinja Vuorinen: Eurovaaleissa päätetään monista niin arkeemme kuin laajemmin tulevaisuuteemme vaikuttavista kysymyksistä. Vaaleissa äänestämisen ei kuitenkaan tarvitse vaatia sitä, että ymmärtää kaiken päätöksenteon taustat tai yksityiskohdat. Tärkeämpää on, että vaikuttaa omien arvojensa puolesta aina kun siihen on mahdollisuus – nyt niin voi tehdä merkittävää valtaa käyttävän EU:n tasolla.
Julia Ståhle: EU:ssa päätetään myös sinun arkeasi koskevia asioita – muista siis äänestää!
Maria Miala: Muista nauttia kesästä ja siinä samalla käydä äänestämässä 9.6.
EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Jos olet Suomen tai EU:n kansalainen ja viimeistään vaalipäivänä täyttänyt 18 vuotta, sinulla on äänioikeus. Äänestää voi myös ennakkoon, ulkomailla vaalipaikassa tai ulkomailta kirjeitse. Lisätietoja: https://elections.europa.eu/