Helsingin Erottajan K-kauppias on närkästynyt. Hänen kauppansa eteen puuhataan katumaalausta, joka...
Kevään ylioppilaskokeiden tulokset on julkaistu ja moni siirtyy nyt jännittämään yhteishaun tuloksia. Jatko-opintoihin hakeminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä sitä ennen nuoren on pitänyt selvittää visainen pulma: mikä minusta tulee isona?
Nina Kauria työskentelee HYL:n lukion opona. Hän pitää henkilökohtaisia ohjaushetkiä opiskelijoiden kanssa erityisen antoisina.
Helsingin yhteislyseon lukion opinto-ohjaaja Nina Kauria kertoo, että päätös lukion jälkeisestä suunnasta on monelle vaikea, eivätkä kaikki edes halua tehdä sitä, vaan tietoisesti keskittyvät ensin hoitamaan lukion loppuun. Sen jälkeen voi vuorossa olla välivuosi töiden, matkustelun tai vaikkapa armeijan merkeissä.
Osan kohdalla on aivan liikaa vaadittu, että valinta tulevaisuudesta pitäisi tehdä nyt abikeväänä, sanoo Kauria. Varsinkin, kun ottaa huomioon, minkälaisen nuoruuden nämä abit ovat eläneet: on ollut korona-ajan eristäytymistä ja muuta poikkeuksellista.
Suuria tapahtumia on tosiaan riittänyt. Suomen ensimmäinen koronasulku koettiin, kun tämän kevään abit olivat yläasteella. Siinä iässä, jossa kavereiden kanssa oleminen ja harrastukset ovat kaikkein tärkeimpiä. Heti perään on huolestuttu sodasta ja ilmastokriisistä ja nähty tekoälyn tulo rytinällä arkeen.
Lukiolaiset toivovatkin tulevalta työelämältään useimmin pysyvää työsuhdetta, hyvää palkkaa ja säännöllistä päivätyötä (Lukiolaisbarometri 2024). Siis sitä ennustettavuutta ja vakautta, mitä maailma ei ole viime vuosina tarjonnut.
Miten nuori voi löytää oman urasuuntansa?
Koulu tarjoaa kaikille opiskelijoille yhteisiä opo-kursseja ja lisäksi henkilökohtaista ohjausta, jossa tehdään motivaatioprofiili ja pohditaan omia vahvuuksia.
Kaurian mukaan on väärin sanoa nuorelle, että sinusta voi tulla ihan mitä tahansa – se ei pidä paikkaansa. Hän kertoo itse halunneensa lukioaikana kovasti eläinlääkäriksi, mutta sai allergian vuoksi unohtaa ne haaveet. Opo auttaa nuorta näkemään ne muut hyvät vaihtoehdot.
Tiedon puutteesta tulevaisuuden suunnittelu ei varmasti jää kiinni. Nuoret kyllä osaavat hakea tietoa, mutta välttämättä kaikki eivät ole valmiita ottamaan sitä vastaan. On tuhannen taalan kysymys, miten se tulppa avataan, Kauria pohtii.
Lukioon meneminen on monelle nuorelle tapa ottaa aikalisä tulevaisuuden suunnittelusta. Kevään 2024 Lukiolaisbarometrin mukaan miettimisajan saaminen oli toiseksi suosituin syy lukioon hakeutumiselle heti hyvien jatko-opintomahdollisuuksien jälkeen.
Santeri Pohjanheimo on käynyt HYL:n lukion musiikkiluokkaa. Hän ei vielä osaa sanoa, minkä parista tuleva ura löytyy.
Näin kertoo tehneensä myös HYL:n lukion abiturientti Santeri Pohjanheimo. Hänelle ammattikoulu olisi myös ollut mieluinen vaihtoehto, jos vain oikea ala olisi ollut tiedossa.
Lukio on tarjonnut miettimisaikaa, mutta vielä suunta ei ole selvillä. “Onhan se vähän stressaavaakin, kun ei tiedä”, Pohjanheimo toteaa. Hän suuntaa lukion jälkeen armeijaan.
Katso videolta lisää Ninan ja Santerin ajatuksia lukion jälkeisten valintojen tekemisestä:
Abikevät 2024 – Mitä seuraavaksi? -pienoisdokumentti on kuvattu keväällä 2024.
