Vietämme korvapuustipäivää 4.10. – ja se on syytä ottaa vakavasti

Korvapuustipäivä syntyi ylläpitämään leivontaperinnettä ja edistämään pullan myyntiä. Nykyihmiselle se on lääke merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Ah, korvapuustin tuoksu! Vaikka se leijuisi nenään kiireisessä kaupungin vilinässä, mieleen tulee heti punavalkoruudullinen leivinliina, maitolasi ja mummo. Pulla on kuitenkin myös enemmän kuin yksinkertainen nautinto ja siitä saamme kiittää ruotsalaisia, jotka vuonna 1999 aloittivat “kanelipullapäivän”. 

Korvapuustipäivä nimittäin ratkaisee kaksi yhteiskuntamme suurta ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma on ihmisten hapertunut keskittymiskyky. TikTok-videoiden ja multitaskaamisen koulimat aivomme eivät pysty enää kirjan lukemiseen tai yli neljän sekunnin yhtäjaksoiseen keskittymiseen. Haluamme nopeaa, helppoa ja kivaa. Swipe-tök-viuh. 

Näistä lähtökohdista voi olla haastavaa ymmärtää hallitusohjelmaa tai edes jaksaa järjissään työelämässä. Ratkaisuksi on tarjottu ruutuajan rajoittamista ja muuta ikävää. Minä sanon, että ratkaisu on korvapuustien leipominen!

Perinteinen mediaatio on nykyajan sähköjänikselle aivan liian extremesuoritus, mutta turhaumien vaivaaminen taikinaan maadoittaa mielen. Ehkä ratkaisu Pisa-tulosten parantamiseenkin olisi lisätä köksän tunteja ja nimenomaan leivontaa?

Toinen korvapuustilla ratkeava vitsaus on yksinäisyys. Korvapuustipäivä on nimittäin hyvä syy ottaa kaveri käsikynkkään ja  suunnata pullatarjoiluille vaikkapa johonkin Helsingin kahviloista. 

Nyt saatat miettiä, eikö leipominen ja kahvittelu onnistu ihan ilman teemapäivääkin? Tottahan toki, mutta teemapäivänä saa helpommin irroitettua sormet hetkeksi puhelimesta ja upotettua ne pullaan, koska niin muutkin tekevät. Ilmassa on yhteisöllistä karnevaalia ja kepeyttä!

Korvapuustipäivä on juuri sellainen ruotsalainen kiva juttu, joka on syytä ottaa yhteiskunnassamme vakavasti, jos mielimme säilyttää kilpailukyvyn ja yhteisöllisyyden. 

Pullantuoksuista Korvapuustipäivää, kansalaiset!