Minttu sekä Ville -improteatteri käy poskiin, mutta jättää sielun odottamaan enemmän

Parasta esityksessä on alku. Kun Minttu Mustakallio ja Ville Virtanen jutustelevat lavalla illan kulusta, tuntuu kuin olisin heidän olohuoneessaan viettämässä mukavaa iltaa. Olo on rento ja hyväntuulinen. Juuri sitä olen tullut tältä illalta hakemaan, enkä varmasti ole ainut.

Parivaljakko nappaa yleisöltä aiheita ja luo niistä muusikko Samuli Laihon kanssa musiikkiesityksiä ja sketsiviihdettä. Mitä yllättävämpi ehdotus, sen innostuneempia ovat esiintyjät. Improvisaatio on jo lähtökohtaisesti riski, ja haastavat aiheet nostavat rimaa entisestään.

Huomaan kuitenkin esityksen edetessä miettiväni, onko improteatterin pakko olla pelkästään hauskaa? Ja onko kaksi tuntia improvisoitua hauskaa liikaa pyydetty keneltä tahansa? Hetkittäin Minttu sekä Ville on nimittäin sketsihahmoviihdettä, jossa hassu peruukki on tärkeämpi kuin esiintyminen.

Mustakallio ja Virtanen ovat monipuolisia ja erittäin kokeneita ammattilaisia, myös improteatterin saralla. Minttu sekä Villeäkin on esitetty jo vuosikymmenen ajan. Siksi tuntuu harmilliselta, että esiintyjät eivät vaikuta tässä esityksessä täysin luottavan tärkeimpiin instrumentteihinsa: improvisaatioon, näyttelemiseen ja tarinankerrontaan.

Illan aluksi yleisölle on luvattu laajaa tunneskaalaa, mutta esiintyjät jahtaavat nopeita nauruja kuin se olisi heille hengitysilmaa. Entä jos lavalla uskallettaisiin todella koskettaa? Välillä hidastaa, herkistyä ja sitten taas naurattaa. Varmasti se olisi vielä haastavampaa, mutta onnistuessaan nostaisi esityksen uudelle tasolle.

Iloisen heittäytymisen seuraaminen on toki viihdyttävää, joten esitystä voi suositella kepeän sketsiviihteen ystäville.

Minttu sekä Ville Studio Pasilassa, liput: hkt.fi

Valokuva: Mitro Härkönen